Tekstit

Vaikuta!

Kuva
Nykypäivänä kuulee usein puhuttavan ja kysyttävän sitä, mitä yksilö oikeastaan voi tehdä ilmastokriisin keskellä ja mitkä teot edes ovat yksilötasolla riittäviä. Näistä asioista puhuttaessa moni on varmasti tuntenut riittämättömyyttä ennen kaikkea siitä, mihin yksilötason teoilla voidaan päästä. Vaikuttamisen keinoja on monia ja vaikuttaa voi pienin sekä suurin teoin. Viimeisen viiden vuoden aikana etenkin nuorisojohtoinen ilmastoaktivismi on saanut paljon jalansijaa ja ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi Greta Thunberg, joka on tempauksillaan saanut paljon näkyvyyttä niin pohjoismaissa kuin kansainvälisesti.  Voisin väittää, että ajoittainen tunnetila ilmastonmuutoksen torjumisen eteen töitä tekevien keskuudessa on, että omat teot ilmaston vuoksi olisivat vain neuloja heinäsuovassa ja mitään konkreettista hyötyä siitä ei kuitenkaan ole. Väliä ei välttämättä edes ole sillä ovatko teot pieniä vai suuria, sillä suuretkin yksilötason teo
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onko kierrätyksellä väliä?

Kuva
René Schué Pixabay Kierrätys ja lajitteleminen ovat aiheita, jotka nousevat yleensä esille, kun puhutaan yksilötason teoista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kierrätys on myös juurtunut hyvin monen suomalaisen arkeen ja rutiineihin ja monilla tämä on jo lapsuudesta asti opittu tapa. Muovit, metallit, sekajäte, biojäte, lasi, kartonki ja mitä näitä nyt on…Mutta mikä merkitys kierrättämisellä todella on ja voiko sen varaan yksinään tuudittautua ja kokea tekevänsä tarpeeksi ympäristön pelastamiseksi? HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kuntayhtymä, joka tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudun ympäristöstä. Kuntayhtymän perustaja- ja jäsenkunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. HSY tarjoaa jätehuoltopalveluja asukkaille sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnalle pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. HSY edistää kiertotaulotta ja tavoitteena on yhä tehokkaampi jätteiden hyödyntäminen. Vain lajitellut jätteet voidaan hyö
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ruokatuotannon moniosaaja - kotikokki

Kuva
Hei kotiruoan laittaja!  Tiesitkö, että olet ruokatuotannon moniammattilainen, jonka vastuulla on ruokahävikin vähentäminen tuotantoketjun eri vaiheissa. Kuulostaako vastuulliselta tehtävältä?  Jos kuulostaa, niin sitä se onkin. Suomessa kotitaloudet heittävät joka vuosi ruokaa roskiin 100 miljoonaa kiloa. Siis jokainen meistä, vauvasta vaariin, heittää menemään ruokaa noin 20kg vuodessa. Tätä kutsutaan ruokahävikiksi.  Ruokahävikkiä on kaikki se syömäkelpoinen ruoka, joka ruoan tuotannon eri vaiheissa heitetään roskiin. Kotitaloudet ovat pahimpia ruokahävikin tuottajia, sillä koko tuotantoketjussa syntyvästä ruokahävikistä noin 33% syntyy juuri kotona. Eniten roskiin heitetään vihanneksia, juureksia ja perunoita, toiseksi eniten hedelmiä ja kolmannella sijalla on kahvi . Ruokahävikin ongelma ei ole ainoastaan se, että syöntikelpoinen ruoka jää syömättä.  Roskiin heitetyssä ruoassa kuluu hukkaan myös kaikki se energia, jota sen valmistamiseen on tuotannon eri vaiheissa käytetty.   Rosk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Linja-autolla Liettuaan - lähimatkailua maata pitkin

Kuva
Etelä-Eurooppaan suunnitteltu matkani peruuntui, joten päätin lähimatkailla Baltiassa.  Espanjaan olisin mennyt lentäen, mutta Latviaan ja Liettuaan matkustaminen maata, ja vähän mertakin pitkin tuntui hyvältä vaihtoehdolta.  Matkasuunnitelma: Muutama päivä Vilnassa ja muutama päivä Riikassa, matkustusvälineinä laiva ja linja-auto. Lentomatkailun aiheuttamien päästöjen välttäminen on lisännyt maata pitkin matkustamisen suosiota. Useat matkayhtiöt ovat lisänneet tarjontaansa vaihtoehtoja, joissa ympäristötekijät otetaan huomioon. Eri matkustusmuotojen tuottamien päästöjen määrän vertaileminen on monimutkaista. Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että lentokoneella matkustaminen on ilmastolle kaikkein vahingollisinta. Vähiten haitallisia päästöjä syntyy ekologisesti tuotetulla sähköllä kulkevista junista.  Helsingistä pääsee säännöllisellä lentoliikenteellä Vilnaan ja  Riikaan, molempiin kätevästi alle kahdessa tunnissa. Junaliikennettä näiden maiden välillä ei ole, joten julkisia
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyvä paha autoilu – mutta entä jos sitä ei voi välttää?

Kuva
Image: Pixbuster.com Ukrainan kriisi on pysäyttänyt varmasti jokaisen suomalaisen. Maailma on muuttunut ja jokainen meistä joutuu miettimään niin elämän arkisempia kuin suurempiakin asioita täysin uudesta näkökulmasta. Miten tämä muuttunut tilanne vaikuttaa omaan elämään ja mitä voisi tehdä kantaakseen kortensa kekoon niin yhteiskunnan kuin ilmastonkin puolesta, ja miten vähentää omalta osaltaan sodankäynnin rahoittamista energiaostojen myötä? Autoilu on nyky-yhteiskuntaan syvälle juurtunut jopa lähes perusoikeudeksi miellettävä asia ja siitä puhuminen herättää tunteita. On hyvä myöntää, että autoiluun liittyy paljon sekä hyvää että huonoa, riippuen katsontakannasta. Toisaalta se mahdollistaa nykypäivän elämän ja toisaalta taas aiheuttaa runsaasti niin suoria kuin välillisiäkin päästöjä. Monesti keskustelu autoilusta tuntuu menevän ehdottomiin ääripäihin, joko sen täyteen kieltämiseen tai sallimiseen. Laila kertoi edellisessä blogipostauksessa tuuppaamisesta ja niistä asioista, joita a
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tervetuloa tuuppaamaan!

Kuva
Kuva Pixabay Pelasin Helsingin Sanomien ilmastopeliä ja minulle selvisi, että olen merkittävä energian kuluttaja ja ilmastopäästöjen tuottaja . Ryhdyin pohtimaan, miten voisin tehokkaimmin vähentää energiankulutustani. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki minusta kertaheitolla tietoisen siitä, että en edes tiedä mistä käyttämäni energia Suomeen tulee. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg vuodessa, josta suuri osa, lähes 30%, syntyy liikkumisesta paikasta toiseen. Liikenteen ja matkailun aiheuttama hiilijalanjälki on selkeästi korkeampi kuin mitä asumisesta (20%) tai ruokailusta (18%) syntyy.  Liikkumisen hiilijalanjäljestä lähes kolme neljännestä syntyy henkilöautolla ajamisesta.  Seuraavaksi suurin päästöjen tuottaja on lentomatkailu. Kaikki muut liikuntamuodot näyttävätkin päästöjen osalta marginaalisilta näihin kahteen verrattuna. Kuva Klaus Prange Pixabay   Suomessa käytössä olevista autoista lähes kaikki kulkevat bensiinillä tai dieselillä, joka valmistetaan
Lähetä kommentti
Lue lisää