Hyvä paha autoilu – mutta entä jos sitä ei voi välttää?

Image: Pixbuster.com

Ukrainan kriisi on pysäyttänyt varmasti jokaisen suomalaisen. Maailma on muuttunut ja jokainen meistä joutuu miettimään niin elämän arkisempia kuin suurempiakin asioita täysin uudesta näkökulmasta. Miten tämä muuttunut tilanne vaikuttaa omaan elämään ja mitä voisi tehdä kantaakseen kortensa kekoon niin yhteiskunnan kuin ilmastonkin puolesta, ja miten vähentää omalta osaltaan sodankäynnin rahoittamista energiaostojen myötä?

Autoilu on nyky-yhteiskuntaan syvälle juurtunut jopa lähes perusoikeudeksi miellettävä asia ja siitä puhuminen herättää tunteita. On hyvä myöntää, että autoiluun liittyy paljon sekä hyvää että huonoa, riippuen katsontakannasta. Toisaalta se mahdollistaa nykypäivän elämän ja toisaalta taas aiheuttaa runsaasti niin suoria kuin välillisiäkin päästöjä. Monesti keskustelu autoilusta tuntuu menevän ehdottomiin ääripäihin, joko sen täyteen kieltämiseen tai sallimiseen. Laila kertoi edellisessä blogipostauksessa tuuppaamisesta ja niistä asioista, joita autoilun ja muun kulkuneuvon väliltä valitseva ihminen joutuu punnitsemaan.

Mutta jos on pakko autoilla, mitä silloin voisi ilmaston hyväksi tehdä? Onneksi vastauksena tuohon kysymykseen on, että paljonkin. Henkilöautoilun osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin 10 %, joten potentiaalia vähentämiseen on.

Uusien autojen pienemmistä päästöistä puhutaan paljon ja onkin kiistatonta, että vuosien varrella autojen päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Uuden auton ostaminen vaatii kuitenkin Suomessa paljon rahaa eikä uuden auton valmistaminenkaan ole päästötöntä. Vanhan auton kohtalo sisältyy myös uuden auton ostamisen aiheuttamaan ilmastovaikutukseen. Koska uuden auton ostaminen on kallista touhua, jätetään ostamisen käsittely toiseen kertaan ja keskitytään siihen mitä jokainen jo auton omaava tai sellaista käyttävä voisi tehdä.

Ensimmäisenä on hyvä kysyä itseltään kysymys, miten paljon autoa tarvitsee ja onko jokainen matka, jonka on tottunut ajamaan todella tarpeen ajaa omalla autolla. Valitettavasti monen kaupunkien ulkopuolella asuvan suomalaisen kohdalla ainut vastaus on kyllä.

Autoilu on pakollista, mikäli haluaa käydä töissä ja elää totutulla tavalla mielekästä elämää. Huomionarvoista on kuitenkin juuri tuon omalla autolla ajamisen tarpeellisuuden pohtiminen. Voisiko esimerkiksi työ- tai harrastusmatkan taittaa kimppakyydillä? Palataan kimppakyyteihin hieman myöhemmin, mutta pohditaan vielä autoilun päästöjen alentamista muiden keinojen avulla.

Moni autoihin jo kuuluva, päästöjä alentava tekninen ratkaisu on niin arkinen, ettei sitä tule edes ajatelleeksi. Ensimmäisenä konkreettisena esimerkkinä on auton ulkopuolisten tavaroiden minimoiminen. Auton ilmanvastuksen kasvu nostaa suoraan polttoaineen kulutusta ja lisää päästöjä. Sillä, että ottaa suksiboksin ja kattokaiteet pois, kun niitä ei tarvitse, on konkreettinen vaikutus niin omaan lompakkoon kuin syntyviin päästöihin.

Toinen konkreettinen asia, johon jokaisen            autoilijan on helppo vaikuttaa, on rengaspaineet.    Rengaspaineilla on suuri merkitys niin auton turvallisuudelle kuin ympäristöllekin. Oikealla rengaspaineella varmistetaan auton oikeanlainen käyttäytyminen hätätilanteissa, mutta myös renkaiden oikeanlainen kuluminen ja näin ollen niiden mahdollisimman pitkä käyttöikä sekä optimaalinen polttoainetalous.

Usein kuitenkin unohtuu rengaspaineiden säätäminen kuorman mukaan, ja tämä korostuu erityisesti pidemmillä matkoilla. Mikäli auton kuormaa lisätään, kohdistuu renkaisiin suurempi paine, joka muuttaa niiden muotoa vähemmän suotuisaan suuntaan. Tämä muutos taas johtaa sekä turvallisuuden että polttoainetalouden heikkenemiseen. Ja mitä pidempi matka, sitä enemmän polttoainetta kuluu turhaan ja syntyy ylimääräisiä päästöjä. Voisiko siis sinun ensiaskeleesi ympäristöystävällisempään autoiluun olla nopea pysähdys huoltoasemalla rengaspaineiden optimointia varten?

Auton huoltamisen tärkeyttä ei pidä vähätellä myöskään ilmastonäkökulmasta, ja optimaalisten rengaspaineiden lisäksi tulisi huomioida erityisesti jarrut. Niiden kohdalla voidaan oikeastaan käyttää samoja argumentteja kuin renkaissakin. Hyvässä kunnossa olevat jarrut takaavat turvallisuuden, mutta myös taloudellisuuden. Mikäli jarrut ja jarrupalat ovat huonossa kunnossa ne voivat aiheuttaa laahaamista, joka jarrupalojen kuluttamisen lisäksi suoraan nostaa polttoaineen kulutusta. Muista siis niin oman turvallisuutesi kuin ympäristönkin vuoksi varmistaa autosi kunto säännöllisesti.

Sitten itse ajamiseen. Jokainen ajokortin omaava on varmasti kuullut ekologisesta tai taloudellisesta ajotavasta. Mutta mitä se oikeasti on, onko sillä väliä ja pitääkö sen olla niin jäykkää, miten se autokoulussa opetettiin? Vastauksena edeltäviin; se on ilmastoteko, sillä on väliä - eikä sen tarvitse olla niin kankeaa.

Ekologisen ajotavan on arvioitu säästävän litra polttoainetta sataa kilometriä kohden. Pitkässä juoksussa tällä on merkitystä. Ekologisen ajotavan ideana on, että ajotapaa optimoimalla saavutetaan polttoainesäästöä. Optimointi sisältää mahdollisimman vähän kaasuttelua ja jarruttamista eli pyritään mahdollisimman tasaiseen ajoon.

Tätä pyrkimystä edesauttaa myös tavoite nostaa jalka kaasulta mahdollisimman aikaisin ennen pysähdystä ja käyttää aina mahdollisimman isoa, soveltuvaa vaihdetta. Nämä neuvot ovat hyvä perusta, mutta jokainen autoileva tietää, että näiden jatkuva toteuttaminen arkiajossa on haastavaa. Kaupungissa yllättäviä jarrutuksia tulee vaikka miten ennakoisi ja vaihdetta on välillä pidettävä pienemmällä liikkumisen sujuvoittamiseksi. Mutta voisiko näistä neuvoista omaksua kuitenkin jotain omaan ajoon?

Pienilläkin muutoksilla voi saada isoja asioita aikaan, eikä sen tarvitse tehdä arjesta vaikeaa. Entä jos seuraavalla kauppareissulla ei pyrkisikään kiihdyttämään täyteen vauhtiin liikennevalojen välissä, tai jos ei pyrkisi edellä ajavasta ohitse vain muutaman voitetun sekunnin vuoksi. Voisiko hyödyntää moottorijarrutusta suunnitelmallisemmin jarrun painamisen sijaan. Vaihtoehtoja on monia eikä niitä kaikkia tarvitse yrittää heti ottaa käyttöön. Mutta sopisiko niistä jokin juuri sinulle? Valitse itsellesi sopiva vaihtoehto ja lisää se ajotapaasi. Näin olet jälleen kantanut yhden korren kekoon ilmaston puolesta.

Lopuksi niihin kimppakyyteihin. Erityisesti silloin, kun julkista liikennettä ei ole tarjolla, on kimppakyydin käyttämistä syytä harkita.

Oma kokemukseni niiden käytöstä on erinomainen – sekä työmatkoilla, että satunnaisilla reissuilla kaupungista toiseen.

Sitran elämäntapatestissä liikkumiseni vuoksi syntyvät päästöt puolittuivat, kun laskin pitkän (55 km suuntaansa) työmatkani kulkemisen tapahtuvan kimppakyydeillä. Samalla toki aleni voimakkaasti myös työkavereideni työmatkailun tuomat päästöt samassa suhteessa.

Meitä kulki keskimäärin kolme samassa kyydissä, eli jo päivässä kimppakyydin käyttö laski yhteensä yli 200 km verran autoilun tarvetta. Olen myös hyödyntänyt kimppakyytejä silloin, kun on pitänyt päästä pidempää matkaa paikasta toiseen sellaiseen aikaan tai sellaisella reitillä, missä julkisen liikenteen käyttö on mahdotonta tai vähintäänkin erittäin hankalaa.

Itse olen pääasiassa hyödyntänyt kimppakyytien etsimiseen Facebookin kimppakyytiryhmiä, mutta erilaisia alustoja kimppakyytien etsimiseen on lukuisia. Nyt kun korona ei enää estä tämän mahdollisuuden käyttämistä – suosittelen kaikkia lämpimästi kokeilemaan kimppakyytiä vaihtoehtona epäekologiselle yksinautoilulle. Samalla voit tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin ja oppia kenties jotakin uutta. Jaathan myös hyväksi havaitsemasi kimppakyytialustat muille!

Sinituuli Dufva

KIrjoittaja on joensuulainen monessa mukana oleva Punaisen Ristin vapaaehtoinen