Kahvi - katoavaista luonnonvaraa?

 "Otatko kahvia?" kysymme usein tavatessamme, olimme sitten Punaisen Ristin piiritoimistolla tai osastossa. "Joo, kiitos, voin ottaa" kuuluu useimmiten vastaus. Kuulostaako tutulta? Kahvista on tullut meille jokapäiväinen kulutustuote. Kahvintuotanto on kuitenkin monilla tavoin pulassa. 

Kahvilla on merkittävä asema suomalaisessa kulttuurissa. Olemme tottuneita kahvinhörppijöitä tilanteessa kuin tilanteessa.  Kahvikupin äärellä on helppo pitää kokousta, vaihtaa ajatuksia tai vain viettää aikaa yhdessä. Kahvittelu lisää yhteisöllisyyttä monin eri tavoin. Kahvitarjoilu kuuluu suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Se symbolisoi vieraanvaraisuutta ja nostaa tilanteen aina vähän uudelle tasolle. Suomessa on tänä päivänä myös vireä kahvilakulttuuri, joka nojaa paljolti hyvään, vastakeitettyyn kahviin. Suomalainen juo keskimäärin neljä kuppi kahvia päivässä ja kahvi on monella tavalla läsnä myös niiden elämässä, jotka eivät sitä juo. 

Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään kahvinkulutusta ja kahvin matkaa viljelysmailta kahvikupin täytteeksi? Harva meistä on. Osittain sen seurauksena keitämme kahvia niin kotona kuin työpaikoillakin enemmän kuin kulutamme, ja iso osa päätyy viemäriin. Suhteemme kahviin tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, sillä kahvinviljely hankaloituu ilmastonmuutoksen myötä, ja vaikutukset näkyvät jo nyt. 

Kahvinjuonnilla on Suomessa pitkä historia. Kahvi löysi tiensä Suomeen 1730-luvulla ja 1800-luvun lopussa kahvia juotiin jo joka ikisessä pirtissä. Kahvista tulikin niin suosittua, että se kiellettiin tai asetettiin korkeiden verojen alaiseksi useamman kerran ennen vuosituhannen vaihtumista.  Sota-aikoina kahvia ei ollut saatavilla välttämättä ollenkaan,  ja pula-aikaan kallista kahvia jatkettiin erilaisilla korvikkeilla ja lisäkkeillä. Tunnetuin kahvin korvikkeista oli paahdettu sikurijuuri, jota kotitaloudet alkoivat itse viljellä saadakseen korviketta.  

Ylellisyyttä, jota uhkaa ilmastonmuutos 

Kahvin saanti ei siis aina ole ollut itsestäänselvyys. Maahantuonnin ongelmat ja kahviverot olivat kahvin ystävien päänvaivana jo 1700-luvun Suomessa, ja ajan saatossa on tarvittu kekseliäisyyttä, jotta on saatu kahvia jäljitteleviä kupillisia. Pian saatamme olla jälleen tilanteessa, jossa kahvista tulee niin arvokasta, että elintarviketeollisuus joutuu keksimään kahvia jäljitteleviä korvikkeita, jotta kahviriippuvaisten ei tarvitsisi turvautua pelkkiin kofeiinitabletteihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT on jo kehittänyt laboratoriossa kahvisoluista kahvin makuista ja hajuista juomaa. 

Kahvintuotanto on monilla tavoin pulassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat vahvasti ruoan tuotantoon. Kahvi on yksi herkimmistä lajeista, joissa vaikutukset näkyvät. Haasteita syntyy ilmaston lämpenemisen, sateiden lisääntymisen, kuivuuden, hallan ja kasvitautien sekä tuholaisten myötä. Kahvi vaatii sille sopivat viljelyolosuhteet ja maa-alan. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian rahoittama tutkimusryhmä ennustaa, että jopa puolet maailman kahvinviljelyn maa-alasta voi käydä kelvottomaksi vuoteen 2050 mennessä.  

Kahvinviljelyalueilla ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi lehtiruoste ja kahvimarjoja syövät kuoriaiset pilaavat kokonaisia kahvisatoja. Tämä heijastuu suoraan kahvin saatavuuteen ja sitä myöten myös kahvin hinnoitteluun. Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on noussut viimeisen vuoden aikana lähes 100 prosenttia. Merkittävin syy hinnan tuplaantumiseen on se, että kaikki saatavilla oleva kahvi menee suoraan myyntiin. Brasilia on maailman suurin kahvintuottajamaa ja siellä viime vuona koetut sään ääri-ilmiöt tekivät suuren loven kahvintuotantoon ja heikensivät siis huomattavasti tarjontaa. Kolumbiassa taas on ollut runsaita sateita, mikä on heikentänyt kahvisatoa. Kolumbia tuottaa erityisesti pohjoismaissa suosittua Arabica-kahvilajia. Nämä ilmastonmuutoksen seuraukset kahvintuotannossa ja saatavuudessa ovat viime aikoina näkyneet myös suomalaisille kahvinkeittäjille, sillä kahvipaketin hinta on noussut keskimäärin yhden kolmanneksen. 

Satoja tuhoavat sääilmiöt todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena ja kahvin viljely vaikeutuu tulevina vuosina entisestään. Arviolta 25 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa kahvinviljelystä, ja heidän työnsä tulee olemaan entistä vaikeampaa. Osa heistä luultavasti joutuu etsimään muun toimeentulon. Jo nyt moni viljelijä saa suhteettoman pienen korvauksen kahvisadostaan ja toimeentulo on epävarmaa. 

Ilmastotekoja kahvin ja sen tuottajien hyväksi

Voimme jokainen tehdä pieniä ilmastotekoja joka päivä ja osoittaa näin arvostuksemme kahvia ja sen viljelijöitä kohtaan. 

Mieti, keitätkö kahvia tavan vuoksi turhan montakin kertaa päivässä. Riittäisikö vaikkapa aamukahvi, taukokahvi tai lauantaikahvi?

Kun otat kahvia, juotko koko kupillisen vai jääkö sinulta usein lojumaan puoliksi juotuja kahvimukeja? Kylmä kahvi ei maistu meistä monellekaan, eikä se kaunistakaan. 

Keitetään kahvia vain sen verran, kun sitä juodaan, tarpeen mukaan sitten lisää. Usein keitämme tavan ja tottumuksen vuoksi koko pannullisen, vaikka emme edes tietäisi tarkkaan kahvinjuojien määrää. 

Osaammekohan arvostaa kahvia enemmän, jos sen saatavuus on vaikeampaa ja hinta korkeampi? 

Kahvista saattaa tulla meille ylellisyystuote, mutta onhan se jo nyt arjen pientä luksusta. Nautitaan kahvista. Valitaan kuppiin eettisesti kestävää kahvia. Haistellaan ja maistellaan, arvostetaan joka vivahdetta kaukaa tuodusta, vaivalla tuotetusta herkusta. 

Hyviä kahvihetkiä!

PS. Teenjuojatkaan eivät voi huokaista helpotuksesta. Esimerkiksi Keniassa teen parhaiden viljelyalueiden on ennustettu kutistuvan yli neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä. 

Hanne-Miia Niemi ja Johanna Raivio, Punainen Risti Hämeen piiri

Edit. Heidi Hellman, SPR Ilmastovaikuttajat. 

Lähteet: 

Harju, Inkeri (2022) Helsingin Sanomat 11.1.2022.

Koivisto, Leena (2012) Mennäänkö kahville? Kahvin merkitys suomalaisessa kulttuurissa.

Leppänen, Petri & Salomaa, Lari (2018) Kahvivallankumous. 

Rantavaara, Minja (2022) Helsingin Sanomat 31.1.2022.