Vaikuta!

Nykypäivänä kuulee usein puhuttavan ja kysyttävän sitä, mitä yksilö oikeastaan voi tehdä ilmastokriisin keskellä ja mitkä teot edes ovat yksilötasolla riittäviä. Näistä asioista puhuttaessa moni on varmasti tuntenut riittämättömyyttä ennen kaikkea siitä, mihin yksilötason teoilla voidaan päästä. Vaikuttamisen keinoja on monia ja vaikuttaa voi pienin sekä suurin teoin. Viimeisen viiden vuoden aikana etenkin nuorisojohtoinen ilmastoaktivismi on saanut paljon jalansijaa ja ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi Greta Thunberg, joka on tempauksillaan saanut paljon näkyvyyttä niin pohjoismaissa kuin kansainvälisesti. 

Voisin väittää, että ajoittainen tunnetila ilmastonmuutoksen torjumisen eteen töitä tekevien keskuudessa on, että omat teot ilmaston vuoksi olisivat vain neuloja heinäsuovassa ja mitään konkreettista hyötyä siitä ei kuitenkaan ole.

Väliä ei välttämättä edes ole sillä ovatko teot pieniä vai suuria, sillä suuretkin yksilötason teot saattavat isossa mittakaavassa tuntua mitättömiltä.

Tämä taas aiheuttaa toivottomuuden ja riittämättömyyden tunteita sekä paljon puhuttua ilmastoahdistusta. Aktivismi on toisaalta myös varmasti paljon näiden tunnetilojen ajamaa. Näin ollen ei varmastikaan ole sattumaa, miksi niin monet nuoret ovat lähteneet Thunbergin tempauksiin mukaan ja kokeneet nimenomaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeänä tässä maailmantilanteessa. 

Kansainvälisen International Civic and Citizenship Education Study 2016- tutkimuksen mukaan suomalaisnuorilla on todetusti erinomaiset valmiudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen. On myös hyvä todeta, että vaikka kansalaisvaikuttamisen perinteisenä muotona voitaisiin nähdä äänestäminen, on vaikuttaminen ymmärrettävänä nykypäivänä paljon laajempana käsitteenä. Etenkin sosiaalinen media on luonut vaikuttamiselle kokonaan uuden alustan, joka voi olla vaikuttavuudeltaan täysin verrattavissa äänestämiseen tai jopa vaikuttavampaa. Sosiaalisen median avulla myös yksittäisen henkilön sana voi painaa kuten poliitikon. Myös Thunbergin tapaus on hyvä esimerkki siitä, mitä sosiaalisessa mediassa saadulla näkyvyydellä voi parhaimmillaan saada aikaan ilmastoaktivismissa.

Kotimainen hyvä ja viimeaikainen esimerkki ilmastovaikuttamisesta ja aktivismista on Elokapina (Extinction Rebellion Finland). Elokapina on tunnettu näkyvistä- ja näin myös vaikuttavista protesteistaan. Osallistuminen ja vapaaehtoistyöt ovat monelle se reitti, jota kautta vaikuttamiseen on helppo lähteä mukaan. Elokapina on varmasti näyttäytynyt monelle nuorelle tehokkaampana tapana lähteä vaikuttamaan asioihin kuin vaikka perinteinen äänestäminen. Vuoden 2023 eduskuntavaalit ovatkin mielenkiintoista seurattavaa etenkin nuorten äänestysaktiivisuuden kannalta. Saako kasvava ilmastoahdinko, korona, sota ja energiakriisit nuoret aktiivisiksi äänestämisen kannalta vai pyrkivätkö nuoret löytämään yhä enenevissä määrin toisinlaisia keinoja vaikuttaa?

Pitivät nuoret tai vanhat sitten järjestötoimintaa tai äänestämistä itselleen mieluisimpana tapana vaikuttaa, pääasiana kuitenkin on, että vaikuttaa.

Juuri vaikuttamaan pyrkiminen on eriarvoisen tärkeää ilmastokriisin keskellä ja eri vaikuttamisen keinoja on pitkälti hankala edes laittaa paremmuusjärjestykseen.

Vaikka vaikuttamisesta tulisi “vain” hyvä omatunto itselle, on sekin jo hyvä syy lähteä vaikuttamaan. Siksi sanoisinkin, että vaikuttamisen keinolla ei ole niinkään väliä, vaan sillä, että löytää itselleen mieluisimman ja vaivattomimman keinon vaikuttaa. Jos itselleen laittaa liikaa odotuksia eikä maailma pelastukaan välittömästi omista, kovista ponnisteluista huolimatta, saattaa se vain pahentaa riittämättömyyden tunnetta isojen kysymysten äärellä. Mikäli vaikka taloyhtiön hallitus on itselleen lähin instanssi viedä jokin pieni, mutta pitkällä aikavälillä merktitäväkin juttu lävitse, siitä on hyvä aloittaa. Itselleen myös kannattaa asettaa tämänkaltaisia pieniä tavoitteita vaikuttamisen suhteen, jotta tulee vaikutettua aina silloin, kun vain pystyy. Tavoitteita asettamalla alamme myös aktiivisemmin kiinnittämään huomiota niihin tilanteisiin, joissa voisimme käyttää omaa vaikutusvaltaamme, oli se sitten koulu, lähikauppa, taloyhtiö tai jokin sosiaalisen median alusta.

Haluan kuitenkin loppuun vielä nostaa esille perinteisen vaikuttamisen keinot, kuten äänestäminen ja poliittinen vaikuttaminen. Yksi kansalaisia lähellä oleva muoto tästä on kansalaisaloitteet. Pelkästään kansalaisaloitteita allekirjoittamalla voimme olla osana suuremman muutoksen eteenpäin viemistä. Haluan haastaa jokaisen lukijan menemään sivustolle https://www.kansalaisaloite.fi ja tutustumaan lakialoitteisiin sekä myös allekirjoittamaan sellaisen, joka olisi itselle tärkeä asia saada eteenpäin lainsäädännön tasolla. Allekirjoittamisen voi tehdä vahvasti tunnistautumalla eikä se vie kuin muutaman minuutin. Juuri vaivattomuuden vuoksi itselleen kiinnostavia kansalaisaloitteita voisi lueskella ja allekirjoittaa useamminkin. Toinen haaste voisi siispä olla se, että kansalaisaloitteita kävisi selailemassa aina säännöllisin väliajoin.

Lähteet:

Konkreetit utopiat keinona edistää nuorten kansalaisvaikuttamista (Kasvatus & Aika, Rajala, Antti; Lehtinen, Jarmo; Lehtomäki, Elina; Soinnunmaa, Pihla; Sorri, Mikael; Suhonen, Riikka), Vol. 15 Issue 3 - 4, 2021.

www.kansalaisaloite.fi

www.elokapina.fi

Tuuli Rasilainen

Kirjoittaja on Punaisen Ristin ilmastovaikuttajaryhmän jäsen ja toimii paikallisella tasolla Helsingissä.