Onko kierrätyksellä väliä?

René Schué Pixabay

Kierrätys ja lajitteleminen ovat aiheita, jotka nousevat yleensä esille, kun puhutaan yksilötason teoista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kierrätys on myös juurtunut hyvin monen suomalaisen arkeen ja rutiineihin ja monilla tämä on jo lapsuudesta asti opittu tapa. Muovit, metallit, sekajäte, biojäte, lasi, kartonki ja mitä näitä nyt on…Mutta mikä merkitys kierrättämisellä todella on ja voiko sen varaan yksinään tuudittautua ja kokea tekevänsä tarpeeksi ympäristön pelastamiseksi?

HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kuntayhtymä, joka tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudun ympäristöstä. Kuntayhtymän perustaja- ja jäsenkunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. HSY tarjoaa jätehuoltopalveluja asukkaille sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnalle pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. HSY edistää kiertotaulotta ja tavoitteena on yhä tehokkaampi jätteiden hyödyntäminen.

Vain lajitellut jätteet voidaan hyödyntää kierrätyksessä ja uusioraaka-aineena. Kuluttajat pystyvät myös itse vaikuttamaan siihen, kuinka paljon jätettä syntyy. HSY:n nettisivuilla peräänkuulutetaan harkittujen hankintojen, korjaamisen, entisöinnin ja kierrättämisen puolesta. Näillä toimilla jokainen voi edistää kiertotaloutta. Silloin kun ostamme asioita käytettynä ja kun tarpeemme muuttuvat, myymme eteenpäin, olemme nimenomaan kiertotalouden ja uusiokäytön ytimessä:käytetty tuote hyödynnetään kokonaisuudessaan uudelleen. 

Kysyimme myös HSY:n ammattilaisilta kierrätykseen sekä uusiokäyttöön liittyvistä teemoista. 

Kierrätyksestä ja sen tärkeydestä puhutaan paljon, mutta kuinka iso merkitys yksittäisten kotitalouksien kierrätystottumuksilla todellisuudessa on kiertotalouden tavoitteiden toteutumisen, saati ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta?

Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan panostusta sekä julkiselta sektorilta, yrityksiltä että yksittäisiltä kansalaisilta. Kierrättäminen on yksi tapa kotitaloudelle edistää kiertotaloutta, mutta muitakin keinoja tarvitaan. Kaiken kaikkiaan olisi muutettava omia kulutustottumuksiaan; kulutetaan vain tarpeeseen, pohditaan ylipäätään omistamisen tarvetta, ostetaan kestävää ja pitkäikäistä ja pyritään kaikin tavoin säilyttämään materiaali kierrossa esimerkiksi uudelleenkäytön kautta tai viime kädessä jätteenä kierrätettynä. Näin vältetään turhaa luonnonvarojen kulutusta. Ilmastotekona kierrättäminen ei ole vaikuttavimmasta päästä, vaan suurimmat kotitalouksien päästöt syntyvät asumisen energiankäytöstä, liikkumisesta ja ruoasta. Kiertotaloutta kuitenkin voi ja pitää siis edistää monin eri keinoin (joista lajittelu on yksi). Nea Metsäranta, kiertotalousasiantuntija

Kuinka realistisena pidätte EU:n jätedirektiivissä asetettua 60% prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja miltä tavoitteen toteutuminen näyttää tämän hetkisen tilanteen valossa?

60% tavoite vaikuttaa haasteelliselta (mutta ei mahdottomalta) saavuttaa tämän hetkisen tilanteen ja historian kehityksen valossa. Siitä huolimatta on tärkeää jatkaa toimia kierrätyksen edistämiseksi ja pitää kehitys oikeansuuntaisena. Biojätteen aktiivisemmalla lajittelulla kotitaloudet pystyvät parhaiten osallistumaan kierrätysasteen nostoon. Nea Metsäranta, kiertotalousasiantuntija

Poistotekstiilin kauppakeskuskeräystä päätettiin jatkaa vuoden loppuun asti. Voitaisiinko tällaista toimintaa ajatella jatkettavan vielä pitempäänkin tai mahdollisesti pysyvästi? Entä onko täysin mahdoton ajatus, että tämän tyyppisiä kierrätysmahdollisuuksia voisi joskus tulla vielä lähemmäksi yksityishenkilöitä, kuten taloyhtiöihin?

Pääkaupunkiseudulla poistotekstiilien keräys tulee jatkumaan kauppakeskuksissa myös vuonna 2023. Euroopan unionin komissio on päättänyt, että tekstiilijätteen kerääminen muuttuu pakolliseksi vuoteen 2025 mennessä eli keräys myös tulossa koko EU:n alueelle. Suomi on edelläkävijä poistotekstiilien keräyksessä ja meillä keräys aloitetaan vuoden 2023 alkuun mennessä koko Suomessa.

Timor Pixabay

Poistotekstiilien määrä (vaatteiden ja kotitaloustekstiilien osalta) on noin 11 kg/hlö/vuosi. Erilaisia keräysmenetelmiä on selvitetty ja poistotekstiilejä tullaan jatkossakin keräämään yhteisissä keräyspisteissä kuten kauppakeskuksissa. Keräysastiat pitää tyhjentää riittävän usein, jotta varmistetaan poistotekstiilien laadun säilyvyys uudelleenkäyttöön. Taloyhtiöissä poistotekstiilin erilliskeräys on haastavaa, koska määrät taloyhtiöissä ovat kuitenkin suht pienet ja astioiden tyhjennysväli tulisi liian pitkäksi. Hanna Tukiainen, ympäristöasiantuntija

HSY valmistelee parhaillaan uusia jätehuoltomääräyksiä, jotka muun muassa määrittelevät HSY:n toiminta-alueella, mitä jätteitä eri kokoisilla kiinteistöillä tulee lajitella ja kerätä. Uudistus johtuu muutoksista jätelainsäädännöstä. Jätelainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2021 aikana ja ehdotus uusista jätehuoltomääräyksistä on tullut 29.4.2022. Jätehuoltomääräysten on määrä tarkentaa niitä määräyksiä, jotka velvoittavat HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistön haltijoita, kuntalaisia sekä soveltuvin osin myös muita jätehuollon toimijoita. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on ohjata jätehuoltoa viihtyisän ja puhtaan asuin- ja työympäristön ylläpitämiseksi. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.10.2022.

Lähteet

www.hsy.fi

www.ekox.fi/kirjoitukset/kiertotalous-uusiokaytto-kierratys.fi 

Tuuli Rasilainen

Kirjoittaja on Punaisen Ristin ilmastovaikuttajaryhmän jäsen ja toimii paikallisella tasolla Helsingissä.