Ruokatuotannon moniosaaja - kotikokki

Hei kotiruoan laittaja! 

Tiesitkö, että olet ruokatuotannon moniammattilainen, jonka vastuulla on ruokahävikin vähentäminen tuotantoketjun eri vaiheissa. Kuulostaako vastuulliselta tehtävältä? 

Jos kuulostaa, niin sitä se onkin. Suomessa kotitaloudet heittävät joka vuosi ruokaa roskiin 100 miljoonaa kiloa. Siis jokainen meistä, vauvasta vaariin, heittää menemään ruokaa noin 20kg vuodessa. Tätä kutsutaan ruokahävikiksi. 

Ruokahävikkiä on kaikki se syömäkelpoinen ruoka, joka ruoan tuotannon eri vaiheissa heitetään roskiin.

Kotitaloudet ovat pahimpia ruokahävikin tuottajia, sillä koko tuotantoketjussa syntyvästä ruokahävikistä noin 33% syntyy juuri kotona. Eniten roskiin heitetään vihanneksia, juureksia ja perunoita, toiseksi eniten hedelmiä ja kolmannella sijalla on kahvi.

Ruokahävikin ongelma ei ole ainoastaan se, että syöntikelpoinen ruoka jää syömättä.  Roskiin heitetyssä ruoassa kuluu hukkaan myös kaikki se energia, jota sen valmistamiseen on tuotannon eri vaiheissa käytetty. 

Roskiin heitetyssä ruoassa kuluu hukkaan myös kaikki se energia, jota sen tuottamiseen on eri vaiheissa käytetty.

Kotitaloudet eivät ole ainoita tuhlareita. Syömäkelpoista ruokaa menee paljon roskiin myös elintarviketeollisuudessa, ravintoloissa ja kaupoissa.Yhteenlaskettuna Suomessa syntyy noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa, joka tarkoittaa, että syömäkelpoisesta ruoasta roskiin menee noin 10-15%. 

Kotitalouden ruokahävikin syntyminen on monimutkainen asia, johon vaikuttavat yksilötason tekijät, toimintaympäristö ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Koska asiaan vaikuttavia tekijöitä on niin monta, ei oikeastaan tiedetä minkälaisilla toimenpiteillä käyttökelpoisen ruoan hävikkiä voidaan merkittävästi vähentää. 

Tahtotila on kuitenkin selvä: EU -maat ovat sitoutuneet ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Kun ruoka valmistetaan kotona, on kotikokilla monia tapoja vähentää sitä riskiä, että osa ruoasta tai sen raaka-aineista joutuu roskiin. Oikeastaan kyse on kotiruokatuotannon koko prosessin hallitsemisesta, jossa eri toimijoilla on tarjolla vastuullisia rooleja. Tai ehkä sinä omassa taloudessasi vastaat näistä kaikista.

Ainakin seuraavia vakansseja on tarjolla:

Tuotesuunnittelijana vastaat taloutesi ravintotarpeiden riittävästä tyydyttämisestä. Tässä tehtävässä huolellinen suunnittelu on kaiken A ja O.  Tuotesuunnittelijana mietit etukäteen, mitä ruokaa eri päivinä tarjotaan ja kuinka paljon sitä tehdään. Tässä vaiheessa on hyvä kysellä myös mahdollisilta perheenjäseniltä, minkälaista ruokaa he haluaisivat syödä. Ruokailijat syövät enemmän ja mieluummin lempiruokiaan kuin inhokkiruokaansa. 

Suunnittelijana tarkistat myös, mitä tarvikkeita ruoka- ja jääkaapista löytyy jo valmiiksi. Varsinkin helposti pilaantuvia raaka-aineita kannattaa olla kotona vain sen verran kuin niitä kulloinkin tarvitaan. 

Hankintavastaavana tehtäväsi on ostaa tuotesuunnittelijan tekemän suunnitelman mukaisesti juuri tarvittava määrä ruoan valmistamisessa käytettäviä raaka-aineita, ei liikaa eikä liian vähän. Tämä ei aina ole helppo tehtävä, sillä kaupassa tarjolla olevat pakkauskoot eivät usein vastaa kotikokkaajan tarpeita. Pitkäjänteisessä ruokasuunnitelmassa voi ottaa huomioon myös ylijäävien raaka-aineiden käyttämisen.

Varastopäällikön vastuulla on varastoida ruoka oikeissa olosuhteissa ja myös huolehtia siitä, että varaston kiertonopeus on sopiva.

Varastopäällikön vastuulla on varastoida ruoka oikeissa olosuhteissa ja myös huolehtia siitä, että varaston kiertonopeus on sopiva. Tavoitteena on kaapissa olevien ainesten riittävän nopea vaihtuvuus, jotta ruokaa ei jouduta heittämään pois. 

Varastopäällikkö ei pelkästään tarkkaile ostettujen tuotteiden pilaantumispäivämääriä ja kierrätä kaapeissa ja pakastimessa olevia raaka-aineita. Tehtävässä on tarpeellista perehtyä myös ruokatarvikkeiden aistinvaraiseen arviointiin. Monet ruuat ovat käyttökelpoisia vielä pitkään “parasta ennen” päivämäärien umpeutumisen jälkeen.

Kokki on kotitalouden ruokatuotantoprosessin pääomistaja, jonka ruoanvalmistustaidot ja ruokailijoiden makumieltymysten tuntemus vaikuttaa oleellisesti ruoan menekin määrään. Yleisen asiantuntemuksen ja oman (koti)asiakaskunnan tarpeiden tuntemisen myötä kokille muodostuu käsitys siitä, millaisia määriä eri ruokalajeja kannattaa valmistaa, että ruokaa on riittävästi, mutta ei liikaa. 

Kokin ammattitaitoon kuuluu hävikin minimointi ruoan valmistusvaiheessa. Koska raaka-aineita jää usein käyttämättä ja ruoantähteitäkin syntyy, kuuluu kokin taitoihin ruoan valmistaminen niistä aineista, mitä on kotona saatavilla. Samallahan voi kehittää aivan uusia reseptejä!

Lopuksi pikavinkkejä energian säästämiseen

• Ruoan lämmittäminen mikroaaltouunissa vie vähemmän energiaa kuin keittolevyllä tai uunissa lämmittäminen. 

• Ruoan valmistamisessa käytettävä veden lämmittäminen vedenkeittimellä on nopeinta ja energiatehokkainta. 

• Ruokaa kypsentäessä kannen käyttäminen kattilassa tai paistinpannussa vähentää merkittävästi lämmön haihtumista ja energian kulutusta. 

• Kattilan kannattaa olla hieman keittolevyä suurempi ja sopivan kokoinen valmistettavan ruoan määrään nähden. 

• Uuni vie suhteellisen paljon energiaa. Uunissa valmistettava ruoka kannattaa laittaa lämpenevään uuniin ja uunin voi myös laittaa pois päältä ennen ohjeessa olevaa määräaikaa.     

Lähde

Riipi, Inkeri;  Poutiainen, Marika ja Kuisma Miia: 2021 Esteet ja ajurit kuluttajien ruokahävikin vähentämisessä. Kirjallisuusselvitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 85/2021 

Laila Bröcker

Kirjoittaja on Punaisen Ristin ilmastovaikuttajaryhmän jäsen ja toimii paikallisella tasolla Tikkurilan osastossa.