Linja-autolla Liettuaan - lähimatkailua maata pitkin

Etelä-Eurooppaan suunnitteltu matkani peruuntui, joten päätin lähimatkailla Baltiassa. Espanjaan olisin mennyt lentäen, mutta Latviaan ja Liettuaan matkustaminen maata, ja vähän mertakin pitkin tuntui hyvältä vaihtoehdolta. 

Matkasuunnitelma: Muutama päivä Vilnassa ja muutama päivä Riikassa, matkustusvälineinä laiva ja linja-auto.

Lentomatkailun aiheuttamien päästöjen välttäminen on lisännyt maata pitkin matkustamisen suosiota. Useat matkayhtiöt ovat lisänneet tarjontaansa vaihtoehtoja, joissa ympäristötekijät otetaan huomioon. Eri matkustusmuotojen tuottamien päästöjen määrän vertaileminen on monimutkaista.

Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että lentokoneella matkustaminen on ilmastolle kaikkein vahingollisinta. Vähiten haitallisia päästöjä syntyy ekologisesti tuotetulla sähköllä kulkevista junista. 

Helsingistä pääsee säännöllisellä lentoliikenteellä Vilnaan ja  Riikaan, molempiin kätevästi alle kahdessa tunnissa. Junaliikennettä näiden maiden välillä ei ole, joten julkisia kulkuvälineitä käyttävälle laiva-linja-auto -yhdistelmä on toimiva ratkaisu. Matka-aika on  tietenkin huomattavasti pidempi kuin lentäen, mutta toisaalta jos mukaan laskee siirtymisen lentoasemalle ja matkustajien pitkät odotusajat, ei ero ole läheskään niin merkittävä.

Linja-autolla Liettuaan

Jos lippujen ostaminen verkossa on tuttua, on matkalippujen hankkiminen tälle reitille nopeaa ja helppoa. Sekä laivaliput että Baltiassa liikennöivien bussien liput voi ostaa helposti verkkosovellusten kautta ja sähköisten lippujen tallentaminen puhelimeen on vaivatonta.

Aikaisella aamulaivalla lähtijöitä ei ollut tungokseen saakka, joten satamassa ja aluksella riitti hyvin  tilaa kaikille matkustajille.

Baltiassa linja-autolla matkaan lähteminen on mukavaa ja stressitöntä, koska kaikissa kolmessa pääkaupungissa bussiasemat sijaitsevat  kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. 

Linja-autoasemalla ei ole lentoasemille tyypillisiä odotusaikoja ja pitkään kestävää  jonotusta. Matkalaukut hoituvat kätevästi ja luotettavasti linja-auton tavaratilaan nostamalla ne sinne omin voimin itse. Asemalla pitää kuitenkin olla ajoissa, sillä nämä bussit lähtevät täsmällisesti aikataulun mukaan. 

Matka Tallinnasta Riikaan kestää neljä tuntia ja suurin piirtein yhtä pitkän ajan vie Riikasta Vilnaan matkustaminen. Päiväreitillä Vilnaan matkustaessa bussia vaihdetaan Riikassa, mutta jos valitsee yövuoron, saa istua nököttää tai nukkua koko matkan samassa bussissa. 

Linja-autossa istuminen on matkustajalle kiireetöntä aikaa, jonka voi käyttää mielensä mukaan  maisemia katsellen, bussin tarjoamia digitaalisia  palveluita  tai omia laitteita selaillen tai vaikkapa ottamalla pienet päiväunet. Kahvia ja teetä on tarjolla koko matkan ajan ja ilmastointi viilentää mukavasti. 

Neljän tunnin matkustamisen jälkeen jalkoja on mukava venytellä. Riikassa bussin vaihtaminen on helppoa eikä odotusaikakaan ole liian pitkä.

Aamulla matkaan lähtevä saapuu Vilnaan illalla, joten kannattaa valita hotelli suhteellisen läheltä linja-autoasemaa. Jos matkatavaroita ei ole liikaa, on käveleminen hyvä vaihtoehto. 

Ja sitten päästöjä laskemaan

Hiilijalanjälki -laskureita tarjoavat lento- ja laivayhtiöt, kansalliset ja kansainväliset ilmastojärjestöt ja erilaiset projektit, joissa on kehitetty laskentamalleja. Maallikkomatkaajan on vaikea tehdä luotettavaa arviota siitä, mikä laskentatavoista on perusteellisin ja luotettavin. Niinpä seuraava laskutoimitus perustuu kirjoittajan valistuneeseen arvioon laskureiden luotettavuudesta. 

Lasketaan ensin laiva-linja-auto -matkani tuottamat päästöt. Edestakainen laivamatka Helsingistä Tallinnaan tuottaa noin 13,4 kg CO2 päästöjä yhtä matkustajaa kohti. Linja-automatka Tallinnasta Vilnaan on vähän yli 720 km, jolloin edestakaisesta matkasta kertyy noin 99,3 kg CO2 päästöjä.  Koko matkani maata pitkin tuottaa siis arviolta 112 kg CO2 päästöjä. 

 
Lentämällä matkani hiilijalanjälki olisi noussut selkeästi korkeammaksi, kertoo kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n laskuri. Lentojen lisäksi päästöjä olisi kertynyt vielä lentoasemille matkustamisesta, joita tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon. 

Lentojen yhteenlaskettu ilmastokuormitus olisi ollut noin 154 kg CO2 päästöjä.

Katselen hiilijalanjälki -laskureiden tuottamia päästölukuja, mutta en oikeastaan ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Olen siis säästänyt maata pitkin matkustamalla 40 kg CO2 päästöjä. Varmaan hyvä juttu. Koska olen matkustanut niin lyhyen matkan, eivät sen aiheuttamat päästöt ole kovin merkittäviä, eikä säästökään tietenkään suuri. 

Löydän laskurin, jossa tuottamiaan CO2 päästöjä voi vertailla “helposti ymmärrettäviin arkisiin asioihin”. Säästämälläni päästömäärällä voi tuottaa 40 litraa maitoa tai 18 naudanlihapihviä. Tämä vertailu ei minua juurikaan ilahduta, koska en syö lihaa enkä käytä maitotuotteita. Kuinka monta porkkanaa olisi voinut kasvattaa?

Matka halki Viron, Latvian ja Liettuan maaseutujen oli hieno. Avarat pellot, vihreät lehtometsät ja laaja taivas piirtyivät kilometri kilometriltä mieleeni.

Maata pitkin matkustaminen on sekä elämyksellistä että ympäristöystävällistä. Suosittelen.

Laila Bröcker

Kirjoittaja on Punaisen Ristin ilmastovaikuttajaryhmän jäsen ja toimii paikallisella tasolla Tikkurilan osastossa.